Uusivanha nojatuoli

tiistai 27. joulukuuta 2011

En ole tainnut täällä mainita, että olen koko syksyn syventynyt verhoilun saloihin opiston verhoilukurssilla. Raahasin yli vuosi sitten kirpputorilta viehättävän (jos äidiltä olisi kysytty niin viheliäisen) vanhan 70-luvun (?) nojatuolin ja ajattelin itsevarmana, että ei se verhoilu voi mitään rakettitiedettä olla, että kyllähän tässä yhden tuolin yhtäkkiä verhoilee, jos purkaa sen vaan osiin ja tekee kaavat.

Noh, tajusin ajatuksen absurdiuden aika pian ja ilmoittauduin suosiolla kurssille. Hauskaa on ollut, keväällä jatkuu vielä uuden oppiminen ja lopputuloksena on jo uuden kankaan saanut nojatuoli. Ja vaikka itse sanonkin, niin voi jumankekka siitä tuli hieno!
Ei ole verhoilu mikään helppo laji, välineurheilua sekin ja vaati lisäksi hyvät tilat. Ja käsivoimia, se tuli huomattua. Siinä kun kaksinkerroin äheltää lattianrajassa ja yrittää saada niittipyssyä latinkiin, niin ei tunne itseään kovin ammattitaitoiseksi. Pitää vissiin treenata käsilihaksia vähän enemmän.

Kaikkein hauskinta hommaa on ollut nappien painaminen. Joskus hankin vielä oman nappikoneen ja hukutan itseni nappeihin. Vaikeinta oli ompelutyöt, varsinkin nuo käsinojien etuosat, sillä kankaanpalaset piti olla juuri oikean kokoiset. Minulla on paha tapa jättää kankaanpaloihin ekstratriplasaumanvarat, ihan vain varmuuden vuoksi, mikä ei ollut hyvä juttu tässä yhteydessä. Lisäksi ompelu tehtiin vanhalla teollisuusompelukoneella, jossa on vain kaksi vaihdetta: stop ja täysiä. Hieman hankala on hallita konetta, jonka normaalinopeus tuntuu olevan viisinkertainen verrattuna tavalliseen ompelukoneeseen.

Seuraavaksi ne ennen-välissä-jälkeen -kuvat:
Ennen:

Välissä:

Jälkeen:

Suunnitelmissä oli alunperin sijoittaa nojatuoli eteisen naulakon tai peilin alle, mutta ei se oikein istunut kumpaankaan paikkaan. Täydellinen paikka olisi tämä työhuoneen nurkka, jossa meillä on ollut valkoinen keinutuoli. Keinutuolille ei kuitenkaan ole tilaa missään muualla. En haluaisi siitäkään luopua, mutta kun tilaa on rajoitetusti. Katsotaan, saadaanko pienillä järjestelyillä jotain järkevää aikaan.

8 kommenttia :

enkulin käsityöt kirjoitti...

Onpas tullut upea. Tuo mattokin on aivan ihana.

JenniH kirjoitti...

Upea tuoli! Onnittelut hienosti onnistuneesta entisöinnistä! Toivottavasti tuolille löytyy sopiva paikka. Jos ei, pistä viestiä. ;)

Serayna kirjoitti...

Thanks! Mä luulen että keinutuoli lähtee ennemmin kuin tuoli:D

Jepa kirjoitti...

Ihanan värinen tuoli! Tuo on just mun lempiväri <3 Siskoni verhoilee työkseen huonekaluja ja on kertonut myös, ettei se ihan niin helppoa olekaan..

Serayna kirjoitti...

Joo ymmärtää tämän jälkeen paremmin nuo verhoilutöiden hinnat, sen verran aikaavievää puuhaa on. Ja mä pääsin aika helpolla kun ei ollut jousia ja muuta jännittävää korjattavana..

Annastiina kirjoitti...

AAH! Ooh! IHANA!!!!!!!!

essi kirjoitti...

Kannatti ahertaa, upea tuoli! Mun silmä kiinnittyi kanssa mattoon, sopii hyvin tuolin kaveriksi.

Satu kirjoitti...

Oi voi. Mä en voi kuin tuijottaa tuota tuolia. Voi että olen halunnut tuollaista meille. Pinkkiä tai turkoosia.

Proudly designed by | mlekoshi Playground |