Oi joulu punainen

maanantai 23. joulukuuta 2013

Aika joulu punainen meille tuli, ihan vahingossa, vaikka punainen ei ole inspiroinut aikoihin omassa kodissa. En valita, koska kumman tunnelmalliselta se saa kaiken tuntumaan! Kiitos tästä kaikesta menee sille toiselle pöytäliinalle, joka alun perin piti pöytään laittaa. Vaan löysin sen puhtaiden kaapista aikamoisen mehuläiskän koristamana, ei ihan ollut niin puhdas kun olin kuvitellut sen kaappiin laittaessani.




Ensi vuosikin on pelastettu, kun eteiseen löytyi uusi kalenteri. Olin jo synkistyä, sillä kaikki nettikaupoista löytämäni liitutaulutarrakalenterit jne. oli mitoiltaan vääriä, tuo seinätila kun on hankala valokatkaisimien takia. Sitten uusimmassa Koti&Keittiössä osui silmään Lehtorinteen metallinen seinäkalenteri, joka lähti saman tien tilaukseen. Mitoiltaan kuin tehty tuohon. Mustan kynttilän (+jouluteetä) sain palkintona Löytö-blogin Johanna Koolta, kiitos tack tästä ylläristä:).

Sitten vielä jouluvinkki jakoon: Kun riisipuuroa keittelette, niin heittäkääpä joukkoon vaniljatangon pala ja lorauttakaa puuroa syödessä päälle vaahterasiirappia. On hyvää! 

Jouluja!

Black and white

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Aikansa se otti, mutta valmistui se. Virkattu iltalaukkuni nimittäin. Ja ai että yllätin itseni, siitä tuli niin HIENO!


Ohje: Triforce-iltalaukku by Molla Mills (Virkkuri-kirjasta)
Lanka: Jotain puuvillalankaa, nimi ei muistissa
Kulutus: n. 60 g valkoista ja 60 g mustaa
Koukku: 2,5 mm
Muut tarvikkeet: 1 kp ommeltava neppari, vetoketju 25 cm, vuorikangas, hihna ja sen kiinnikkeet on irrotettu vanhasta kirpparilaukusta

Taisin aloittaa projektin aika pian Virkkuri-kirjan ilmestymisen jälkeen. Ihmeissäni olen seurannut muutamissa blogeissa, kun laukku on valmistunut parissa viikossa. Omani eteni huomattavasti hitaammin ja lisäksi laukku ehti lojua kuukauden verran odottamassa vetoketjua ja vuoritusta. Tämän virkkaaminen oli ranteille aika raskasta hommaa, koukku on sen verran pieni. Lopputulos on peltiä, mutta se on onneksi vain hyvä juttu.





Kuten kuvista huomaatte, hieman oli vaikeuksia valita vetoketjun väri. Ajattelin ensin jotain värikästä, mutta lopulta päädyin mustaan. Ei tarvitse miettiä sopiiko muun asun kanssa yhteen. Vuorikankaaksi valikoin Ikean mustavalkoisen puuvillakankaan. Ompelin vuoreen myös pienen taskun korteille, sillä koko kukkaroa tuskin tarvitsee tähän laukkuun tunkea.

Ohjeen mukaan tehdyssä laukussa oli vain rannehihna, mutta minä tein omasta versiosta olkahihnallisen. Olkahihna on otettu kirpparilta lyötyneestä pikkulaukusta. Etsin varta vasten sellaisen, jossa olisi irrotettava hihna. Myös nuo hihnan kiinnikkeet on irrotettu samaisesta laukusta ja niistä tulikin varsin hieno yksityiskohta.    



Ystäven kanssa juhlitaan pikkujoulua ensi viikonloppuna, eiköhän tämä pääse koekäyttöön silloin :)

Pop up grafiikkaa

lauantai 7. joulukuuta 2013

Vinkki vaasalaisille: Vaasan seudun taitelijat ovat pistäneet pystyyn Pop up taidekaupan entisen Haanpään tiloihin. Siellä olisi tarjolla grafiikkaa, luonnoksia, keramiikkaa, neuletöitä, valokuvia jne. seuraavan 10 päivän ajan. Alla oleva Janika Herlevin työ tarttui sieltä mukaan, sininen värimaailma taas puhutteli. 




Muuten täällä on vietetty itsenäisyypäivää ja viikonloppua siivoten ja jouluvaloja ripustellen. Ja tarttuipa kirpparilta mukaan kaksi marianneraitaista peltipurkkiakin (3€/kpl, ei voinut jättää sinne!), ihan kuin kaksi entistä ei olisi tarpeeksi. Nämä punavalkoiset purkit taitaa olla mun kohtalo, tahtoisin vihreävalkoisen tai keltavalkoisen, mutta ei. Punaiset ne vaan tulee vastaan. Ei kukaan haluaisi vaihtaa?:)

Sininen hetki

lauantai 23. marraskuuta 2013

Taas sinertää vähän enemmän makuuhuoneessa.



Marimekon juliste tarttui mukaan ihan väkisin, vaikka olin ajatellut tuohon paikalle jotain mustavalkoista. Näin on parempi, kummasti mieli harmonisoituu kun tuota tuijottaa. Ehkä jopa niin paljon, että kykenen vastustamaan niiden samankuosisten lautasten kutsulaulua seuraavankin kerran kun Marimekossa piipahdan:)

Keep it simple

tiistai 12. marraskuuta 2013

Auh, pää pursuilee niin paljon ideoita ja projekteja, etten tiedä missä järjestetyksessä tässä toteuttaisi kaiken. Kun tekis mieli heittää kaikki puikoille yhtä aikaa ja vielä tikutellakin niitä yhtä aikaa. 

Neulominen maistuu vaihteeksi ihan täysillä. Harmi vaan, että jouluun ei ole sen pidempi...



Jotain pieniä ja simppeleitä projekteja on valmistunut. Kerä Orkenyn Angoraa on marinoitunut kaapissa jo kohta kaksi vuotta, mutta viimein sain neulottua uuden Rose Redin kadottamani tilalle. Vapaamuotoiset säärystimet huitaisin Langin Donegalista (pinnasta tuli kiva, mutta langasta en tykännyt. Jumahtaa kiinni puikkoihin ja sitten vielä vetää paikoittain niin ohueksi, että jouduin solmia joitain kohtia). Tossut neuloin Kerällä-kirjan kotitossujen ohjeella, ne menevät turvakodille lahjoitukseen. Vähensin aloituksen silmukkamäärän 26, sillä tuli lapsen jalkaan sopiva tossu. 

Nyt takaisin selvittelemään projektisumaa, moi.


Ranteille pikapikalämmintä

tiistai 29. lokakuuta 2013

Tässä teille pikalämmikettä ranteisiin, takaan että valmista tulee parissa tunnissa. Kerrassaan nerokas malli kyseessä! Tosin en tiedä mistä se on peräisin, sillä tein nämä anopin myyjäisistä ostamien kämmekkäiden perusteella. Vinkata saa ohjeen alkuperän jos joku tietää :) 



Perinteisesti olen aika surkea ottamaan mallia mistään valmiista neuleesta, haluan mieluiten sen ohjeen eteeni. Ensin ihmettelin tässäkin tapauksessa, että miten ihmeessä nämä on tehty, näyttää joltain uudelta äimistyttävältä tekniikalta. Lopulta hokasin, että ei hemmetti, eihän tässä ole kuin ketjusilmukoita, jotka on virkattu kiinteällä silmukalla kiinni edelliseen kerrokseen aina joka 10. silmukka. Peukun paikan saa vapaasti valita. W A U, mind-blowing! Kuten huomaatte olen todella vaikuttunut ja ehkä vähän höhlä kun en heti tajunnut:). Alkuperäiset kämmekkäät oli virkattu liukuvärjätystä Norosta ja värit pääsivät niissä todella oikeuksiinsa. Koukku oli varmaan niissä 4,5 mm, tässä omassa tapauksessa käytin paljon ohuempaa lankaa ja pienempää koukkua. 

Malli: Pikakämmekkäät, alkuperä tuntematon
Koukku: 3,5 mm
Lanka: Hjertegarnin Blend bamboo
Kulutus: Tosi vähän




Kaupan päälle saatte myös pari kuvaa tämän hetkisestä tilasta olohuoneessa. Värittömämpi kausi jatkuu, tosin tuo sinapin/kuparin sävy on tällä hetkellä aika kiva. Sen viehätys juontaa juurensa tuosta kirpparilta löytyneestä pienestä kynttilänjalasta, joka oli varsin sympaattinen löytö.

I love

maanantai 14. lokakuuta 2013

Hurahdin minäkin, Printiciin nimittäin.

Nerokas konsepti kertakaikkisesti; lataa app älypuhelimeesi, valikoi parhaat otoksesi, tee tilaus ja voilá, muutaman päivän kuluttua postiluukusta tipahtaa kiva pikku kirjekuori. Ihan parasta.



Valoa ja varjoja

perjantai 11. lokakuuta 2013

Aurinko heittää sisään outoja valoja ja varjoja. Mitä majesteettisempi ruska ulkona hehkuu, niin sitä tehokkaammin vähennän kirkkaita värejä sisustuksesta. Meille on ihan salaa hiipinyt lisää ruskean ja mudan ja mustan ja valkoisen sävyjä, selvästi joku väritön kausi menossa kun kaikki neutraali houkuttaa. Ja yllättäen erityisen houkuttelevilta tuntuvat siniset asiat. Olen ihan rakastunut Marimekon sääpäiväkirja-mukini sinisiin sävyihin, niitä lisää meille.


Viikonloppuja, hyvät ihmiset!

Keinu keinu lämmikkeeni

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Syksy on virallisesti avattu, päässä uusi baskeri!
(Sori muuten korni otsikkointi: oli keinu ja oli myssy, mutta EI mielikuvitusta)


Malli: Veranda Tam
Lanka: Araucania Botany Lace
Kulutus: n. 50 grammaa
Puikot: 2,5mm ja 3mm


Keksin tarvitsevani alkusyksyksi ohuen ja pitsireikäisen baskerin. Kaapissa keväästä asti marinoitunut väriherkku Botany Lace-kerä suorastaan huusi päästä myssyksi, joten langan valinnassa ei ollut ongelmia. Neuloin baskerin puoltatoista kokoa pienemmillä puikoilla kuin ohjeessa, koska Ravelryn kommenttien perusteella kyseessä on aika lörtsö tapaus enkä halunnut liian roikkuvaa baskeria. Puikoilta tullessa tämä oli hyvänkokoinen, mutta kastelun jälkeen ehkä suureni ihan hitusen liikaa, vaikka yritin olla venyttämättä. No, kyllä tämän kanssa oppii elämään, olen vain niin tottunut pipomaisempiin myssyihin.

Ohje oli mukava: joka kerroksella oli äksöniä, mutta sopivasti viiden silmukan joukkoihin jaettuna, joten muistaminen oli helppoa ja kuvion logiikkaa helppo seurata.


Mikä tämä säätila muuten on? Sori vaan kaikki kesäfanit, kyllä ne syyslämpötilat saa mun puolesta jo tulla. Näitäkin kuvia jouduttiin feikkiasustamaan rankalla kädellä, sillä vaikka ulkona oli lähes +20, niin eihän myssyä voi kuvata ilman villahuivia ja käsineitä:)

Kippoja ja kuppeja

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Hoi, se olisi syksy taas ja aika pipojen ja villatakkien ja kaulahuivien! Ja höyryävien teepannujen ja kynttilöiden ja muhkuvilttien. Kivaa on niin kauan kun ei tarvitse kohdata inhoja syksyisiä vesisateita.

Syksyssä on se huono puoli myös, että ei ole enää pihakirppiksiä ja kesäisiä rompetoreja. Kesän parasta sunnuntaiviihdettä kun on mielestäni ollut torikirppis. Paras löytö tänä kesänä on ollut tuo ensimmäisessä kuvassa näkyvä pieni oliivinvihreä emalivati, joka lähti mukaan parilla eurolla. Se on niin sympaattinen niin sympaattinen, vaikka kyljestä löytyykin pieni kauneusvirhe kärventymän muodossa. Myyjä väitti kulhoa Fineliksi, mutta minä väitän kyllä että kyseessä on norjalainen cathrineholm. Arabian kermakko ja sokerikko puolestaan irtosivat 9 eurolla, oiva löytö sekin. Tähän talouteen tosin ei tarvisi enää yhtään kermakkoa ja sokerikko, mutta joku liimasormi niitä aina hamstraa kotiin.

Käsityöprojekteja on kerääntynyt työn alle ihan kiitettävästi. Ensimmäinen pipo on jo neulottu, uusi huivi on puikoilla, käsilaukkuakin pitää välillä virkkailla ja yksi ikuisuusprojektikin yrittää lähestyä loppuaan. Ja päässä on tuplasti projekteja lisää. On tämä syysneulominen kivaa!

Naulakon tuunaus

perjantai 2. elokuuta 2013

Ah, kesäloma ja kesälomaprojektit. Aina pitää jotain pientä keksiä, niin kuin vaikka vanhan Clas Olhsonin naulakon uudistaminen.

Idea tähän tuli äidiltä, joka joskus käydessään ehdotti, että iskepä tuohon puupallot niin kuin yhdessä lehdessä ja saat samantyylisen naulakon kuin eteisen Hang-it-all. Piti tietysti kokeilla ja ai että tuli hieno suhteellisen pienellä vaivalla! Sinooperista vain puupallot, reikien poraus niihin ja vähän valkoista spraymaalia. Alla naulakko ennen ja jälkeen.


Etukäteen visioin maalaavani pallot jollain värillä tai ehkä jopa sutaisevani koko systeemin mustaksi, mutta nyt olen niin tykästynyt tuohon vaaleaan puuhun, että taidan jättää ne tuollaisiksi. Ovat niin naturellin herkät että oioi.

Virkkausvimma

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Moi terve, täällä on iskenyt virkkausvimma. Seuraava valmistunut projekti Virkkurista on putkipussukka pitkille puikoille. Suunnittelin väriyhdistelmäksi alunperin fuksiaa ja oranssia, mutta värit erottuivat niin huonosti toisistaan, että pakko oli vaihtaa toinen väri valkoiseksi. En oikein tiedä mitä mieltä olen tästä yhdistelmästä. Ainakin se on jotain muuta kuin mustavalkoinen.


Ohje: Siksak-putkipussi kirjassa Virkkuri
Lanka: oranssia ohutta virkkauslankaa kaksinkerroin, valkoista 6-säikeistä kalalankaa ja ohutta virkkauslankaa kaksinkerroin
Koukku: 2,5 mm
Kulutus: n. 50 g?

Tein kaksi siksak-kuviota enemmän kuin ohjeessa. Ei tämä mitenkään nopeasti syntynyt, istuin kolme iltaa koukuttamassa ja ihmettelin että miten homma etenee näin hitaasti. Värinvaihdot vaativat sorminäppäryyttä ja varsinkin kerien valvonnassa sai olla tarkkana kun tein kansinkertaisilla langoilla.

Tulin tajunneeksi tässä virkatessani, miten erilaisella mielentilalla sitä ihminen virkkaa ja neuloo. Virkatessa uppoudun jotenkin ihan täysin koko hommaan: en kuule en näe ja prosessi on yhtä mieletöntä ja stressaavaa kilpajuoksua loppuun. Mielessäni hoen "vielä yksi rivi vielä yksi rivi vielä yksi rivi", lopettaminen on vaikeaa ja oletus on se että valmista pitäisi tulla ja nopeasti. Ei kuulosta terveeltä:). Neulominen on taas paljon rennompaa; ei haittaa yhtään vaikka yhteen kerrokseen kuluisi aikaa ja työn voi heivata aika helposti sivuun kun jokin muu asia sitä vaatii. En tiedä onko tämä vain minun ongelmani vai onko jollain muullakin samanlaisia tuntemuksia? Outoa joka tapauksessa.

Ja koukku heiluu

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Pitkästä aikaa virkkuukoukku väpättää tässäkin talossa, on meinaan niin inspiroiva tuo Molla Millsin kirja Virkkuri. Olisi heti ostanut sen omaksi, mutta painos näyttää olevan loppu. Kirjaston  kappaleella on siis pärjättävä ainakin hetken.

Kirjan virkkuutyöt on tyylikkäitä, leikkisiä ja graafisia. Varsinkin erilaiset siksak- ja triforcekuvioiset pussukat ja laukut ovat houkuttelevia, pikselivirkkauksesta puhumattakaan. Kirjassa parasta ovat kuvalliset ohjeet, niistä äkkää nopeasti, että mikä on homman juju. 

Ensimmäinen kokeilemani projekti ovat nämä ketjukorvakorut.  

Ohje: Ketjukorvakorut Molla Millsin Virkkuri-kirjassa
Lanka: hyvin ohut virkkauslanka
Koukku: 1,25 mm

Ohje oli yksinkertainen, mutta aina tämä tällainen minukokoinen näpertely on vähän hermoja raastavaa. Tosin ainakin valmista tulee nopeasti. Seuraavaksi ajattelin virkkata siksakpussukan pitkille puikoilleni.

Ruokaa, rakennuksia ja rakkautta

torstai 4. heinäkuuta 2013

Mä täällä vielä fiilistelen juhannusta, postauksen kun sain kasaan vasta nyt. Me vietettiin juhannusaatto Suomenlinnassa ja suunnattiin seuraavana päivänä nauttimaan pidennetystä juhannusviikonlopusta Prahaan. Praha on siitä kumma kaupunki, että en ole koskaan kuullut keneltäkään yhtään pahaa sanaa siitä, kaikki vain aina kehuvat. No niin kyllä mekin tämän reissun jälkeen.

Praha vakuutti kaikin puolin; kaunis kaupunki kukkuloineen, ihana sekoitus erilaisia arkkitehtuurisia tyylejä, siisti, sopivan kokoinen, helppo liikkua paikasta toiseen, ystävälliset ja englanninkielentaitoiset ihmiset ja tietysti se RUOKA ja OLUT! En oikeasti ole varmaan koskaan syönyt niin hyvin kuin Prahassa. M oli taianomaisesti scoutannut meille etukäteen niin erinomaiset ravintolat, että ruokaorgasmi oli joka kerta taattu. 

Tässä meidän Prahan ravintolavinkit:
  • Bellevue: Tripadvisorissa Prahan parhaaksi ravintolaksi rankattu ravintola tarjoili varsin maistuvaa ranskalaista ruokaa. 3 ruokalajin menun hinta oli ihan edullinen paikan hienouteen suhteutettuna, tosin huomattiin että juomat maksoivat sitten senkin edestä. Kasvisruuat varsinkin olivat positiivisia yllätyksiä, palvelun nopeudessa vähän oli toivomisen varaa.
  • Dish Fine Burger Bistro: Mutkaton ja coolisti sisustettu amerikkalaishenkinen burger-ravintola, maalaisranskalaiset oli ihan parhaita!
  • Terasa U Zlaté Studné: Yksi mun suosikeista, Tripadvisorissa toiseksi rankattu hotellin ravintola, joka sijaitsee Prahanlinnan läheisyydessä. Palvelu moitteetonta, risotto taivaallista ja jälkiruoka vielä parempaa, näkymistä puhumattakaan.
  • La Bottega Di Finestra: Pieni italialainen puoti/ravintola/kahvila, jossa ruoka on tuoretta ja maistuvaa eikä tarvitse stressata hienostelusta. Jälkiruokatiski oli varsinkin mun makuun, valitse-ja-osoita-sormella-periaate toimii joka kerta.
  • Nota Bene: Tsekkiläinen ravintola, jossa on viikoittain vaihtuvat menut ja pienpanimoiden oluita. En nyt ihan tsekkiläisestä ruuasta innostunut, se oli sen verran tuhtia, mutta paikka oli muuten viihtyisä ja oluet maistuvia. Varsinkin se vehnäolut.
  • Hemingway Bar: Pieni, hämyinen ja tunnelmallinen cocktailbaari, täydellinen paikka sulatella illallista.
  • Strahovin luostaripanimo: Strahovin luostarialueella sijaitseva pienpanimo, josta voi ostaa oluita myös mukaan. Parin tuopin jälkeen voi käväistä vastapäätä sijaitsevassa maailman kaunemmaksikin tituleeratussa kirjastossa (mutta älkää tehkö niin kuin minä ja yrittäkö salakuvata, ne luostarimummot saa teidät kyllä kiinni) ja sen jälkeen tehdä kävelyretki puistoon, josta näkee kaupungin koko kauneudessaan.

Söin muuten muutakin kuin jälkiruokia, vaikka kuvista voisi päätellä muuta. Ihan tosi:)

Proudly designed by | mlekoshi Playground |