Eteisen uudistus

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Meidän eteisessä (vaikka oikeasti meillä ei ole eteistä, ulko-ovi avautuu heti olohuoneeseen ja keittiöön) on kätevä syvennys, jossa on tilaa paitsi lasihyllyille myös lapas- ja myssykoreille. Muuttaessamme sain älynväläyksen tapetoida syvennyksen takaseinän keittiöstä yli jääneellä tapetilla ja siinä asussa se on saanut olla viimeiset 3 vuotta. Vaan nyt iski vaihtelunhalu ja tapetti sai lähteä.

Sudin syvennyksen samalla harmaalla maalilla (Tikkurilan Valamo) kuin mitä eteisen seinä on. Muutosoperaatio ei sujunut ilman kommelluksia, tajusin nimittäin pohjustusoperaatioiden jälkeen, että olin pessyt seinät KALKINPOISTOAINEELLA enkä maalinpesuaineella niin kuin oli tarkoitus (purkit olivat vaihtaneet paikkaa kaapissa). Spontaanin naurukohtauksen jälkeen vaivasi huoli, että kupruileeko maalit irti vai mitä. Kalkinpoistoainepurkin kyljessä kun lukee vakuuttavasti, että "kylpyhuoneen koville pinnoille, vain ammattilaiskäyttöön" ja  "erittäin syövyttävää, neutralisoi huolellisesti". Vielä ei ole syöpymisen merkkejä näkynyt, onneksi! 

Muutosoperaation jälkeen syvennys näyttää siis tältä:


Ja ennen tältä:

Mitä tykkäätte? Itse on oikein osaa päättää, oliko muutos välttämättä parempaan. Toki tuo tapetti loi vähän sekavan vaikutelman eivätkä esineet hyllyillä päässeet oikeuksiinsa, mutta harmaa tuntuu tapetin jälkeen semisti valjulta ja aneemiselta. Kummasti harmaa myös taittaa vihertävään suuntaan, kun valaistus on päällä, mistä en tykkää. Ajateltiin M:n kanssa antaa harmaalle pari viikkoa aikaa ja jos se herättää senkin jälkeen lähinnä aneemisia tunteita, niin keksitään tilalle jotain muuta räväkämpää.

Ote inspiraatiosta

lauantai 15. helmikuuta 2014

Jo jonkin aikaa on tuntunut kaikki inspiraatio olevan kadoksissa sisustamiseen liittyen. Olenko se vain minä vai onko suurin osa sisustuslehdistä näyttänyt pidemmän aikaa ihan samalta: on mustavalkoista, geometrista kuviota, haalistuneita pastelleita ja messinkiä ja kultaa, tummaa vihreää. K y l l ä s t y t t ä ä.

Kevätväsymystä varmaan ja tästä kun aurinko alkaa paistaa ja kevätuutuudet tupsahdella silmille niin jo taas huvittaa kaikki. 

Käväisimme viime viikonloppuna Lontoossa. Se oli mukava irtiotto arkeen ja vähän sain kiinni kadonneesta inspiraatiosta.  Paljon ei muuta ehditty tehdä kuin shoppailla, syödä ja käydä katsomassa jalkapalloa. Varsin täydellistä.


Asuimme Shoreditchissä ja sympaattinen kaupunginosa se olikin. Paljon kivoja pikkuliikkeitä ja ravintoloita. Jos olette menossa, niin suosittelen Hoxton hotellia, lähellä oli mm. sellaiset mahtavat sisustusliikkeet kuin SCP ja Pitfield. Ekasta mukaan tarttui nuo Donna Wilsonin Acorn-kulhot ja kehyksissä näkyvä paperiarkki, jälkimmäisestä pieni viktoriaaninen maljakko/purkki ja vähän lisää paperiarkkeja. Hauska muuten huomata, että jokaisesta liikkeestä tuntui löytyvän Iittalan Sarjatonta ja Marimekon Oiva-astioita, joten suosittuja ovat muuallakin kuin meillä.

Inspiraatiosta puheen ollen viime aikojen suurimmat kiksit sain kirpparilta löytyneestä vihreävalkoisesta kankaasta, ah mikä pirteys! Siitä ei riitä kuin yhdeksi verhoksi, joten nyt arvon että tuleeko siitä pöytäliina, sohvatyynyjä vaiko iso pyöreä lattiatyyny. Kauhean vaikea päättää ja koska haluan säästellä sitä kaikkeen, pelkään että siitä ei tule loppujen lopuksi mitään muuta kuin kasa kangasta kaapissa. Ehkä hetken muhinen tekee sille hyvää.

The forgotten ones

lauantai 1. helmikuuta 2014

Hupsan, johan tämä vuosi venähti jo helmikuun puolelle. Mietin, että kehtaanko enää tässä vaiheessa esitellä j**lulahjoja, kun ne vähän jäi. Anti mennä kuitenkin. Puikkokoot ja käytetyt langat (Kipuapusilkkivillaan lukuunottamattta, siitä enemmän alla) on painuneet jo unholaan, mutta kuvat löysin kamerastani. 


Mielenkiintoisin projekti näistä oli nuo harmaat kämmekkäät. Mallissa ei ole mitään erikoista, mutta lanka on jotain spesiaalia. Kyseessä on kotimainen Kipuapusilkkivilla, en tiedä onko teille tuttu? Langan pitäisi auttaa mm. unettomuuteen, suonenvetoihin, jännetupin tulehduksiin, puutumiseen, levottomiin jalkoihin, turvotukseen, nivelten kolotukseen ja lihassärkyihin, niskakipuihin, reumaattisin särkyihin, säärihaavoihin, migreeniin, aineenvaihduntaan yms. Eli siis KAIKKEEN, oikea lankojen Bepanthen. 

Itse suhtaudun vähän skeptisesti tällaisiin juttuihin, mutta kämmekkäiden saaja totesi muutaman päivän testauksen jälkeen, että hänen käsiensä nivelsärkyihinsä näistä tuntui olevan apua. Paras kiitos neulojalle. Oma skeptisyys ei karissut ihan täysin, mutta eipä tässä ole varsinaisia vaivoja, johon kaipaisi parannusta. Uuden kerän kyllä hain, koska eihän sitä koskaan tiedä ja halukkaita testaajia langalle löytyy aina.


Koko viikon on muuten vaivannut ihan armoton Runebergin torttujen himo. Tänään tuli kulminaatiopiste vastaan, vaan leipomo oli jo kiinni! Kyllä suruttaa.
Proudly designed by | mlekoshi Playground |